tiistai 25. elokuuta 2009

Taiteiden yön satoa

Lassi suorittaa tarviketsekkausta ennen illan aloitusta.


Artulla on kunnioitettavan pitkä tieto-ja kokemushistoria sorretun voiman luomisesta. Riko avustaa sitruunoiden kuorimisessa (oleellisia happamuuden saavuttamiseksi).

" Ennenkaikkea näkisin että tämä on selekeästi seurajuomaksi tarkoitettua." Yleisö osallistuu yhteisölliseen taidetoimintaan. Bongaa näytelmäkirjailija Snicker keskellä kuorimassa hedelmiä.

Elina Snicker ja Riko Saatsi (joka siis ohjaa) kertoivat näytelmän valmistusvaiheista ja teemoista prosessin lomassa.

Artun erikoissekoitussauva.


"Kaikenmoisia hedelmiä voipi lisätä mukaan jos haluaa hifistellä."

"Sitten annetaan pojan porista viikon verran...nimeä ei olla vielä annettu."


Huom! Tarvikkeita löytyy mm. Saiturinpörssistä.


Teatteri Takomon tuottaja Mirva Pulkkinen otti aulassa vastaan kävijöiden kokemuksia alkoholista. Tarjolla kahvia.


Kiitos vielä kaikille Takomon Taiteiden yö-tapahtumaan osallistuneille! Saimme runsaasti hyvää kokemusmateriaalia näytelmää varten. Myös Arttu Kurttilan alkoholiperformanssi keräsi kiitettävästi yleisöä ja yhdessä opimme paljon uusia viisauksia iloliemen kemiallisesta olemuksesta. Ohessa kuvamateriaalia perjantaista, prosessin dokumentointia vaihe kerrallaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa vielä varsinainen reseptivihkonenkin lama-ajan korpirojun kotivalmistukseen.
V.


EDIT:
Tsaijai!
Korpiroju ja sorretun voima ovat termejä, joilla viitataan bonanzaan, eli pontikkaan. Tässähän oltiin tekemässä vasta rankkia, eli kiljua.

Terveisin oma besserwisserinne Artsi-Partsi
P.S. Jotta saamme enempi hakuosumia, lisään tähän nyt myös aivan omine lupineni sanat seksi ja tissit

torstai 20. elokuuta 2009

Puolesta / Vastaan

Muutama naama työryhmän esittelystä vielä uupuu.
Tässä Sanna ja villit puvustusideat.

Lassi the lavastaja askartelee omaa aurinkokuntaa.

Kuten aiemmin mainitsin, produktion myötä silmä on harjaantunut erottamaan kaikenlaista alkoholiin liittyvää. Kuten median uutisointia. Kaikenmoisista näkökulmista katsoen, näytelmän tutkivaa otetta ja periaatetta seuraten. Näitä koetan jatkossakin tänne lisäillä.
Ohessa linkki IltaSanomien nettisivulle, jossa Terveys-palstalla tutkimustulosta oluesta sekä muista sen kavereista. Tutustu ihmeessä ja muodosta oma kantasi.
Sekä Helsingin Sanomien Vieraskynässä tänään:
V.

maanantai 17. elokuuta 2009

Taidetta. Jo viikossa!













Aika normityöpäiviä täälläkin tehdään nyt kesälomien loputtua. Ruokatauko on tunnin mittainen ja aamu- sekä iltapäiväkahvittelutkin ovat mahdollisia. Perjantaita odotellessa aika kuluu hitaasti...
...Not :) !

keskiviikko 12. elokuuta 2009

"Huumori on varmempi merkki ahdistuksen läsnäolosta kuin hauskuuden elämyksestä." *



Ohjaaja ohjaa.

Näyttelijät Kurttila (takana), Pulkka, Lehtikari, Mikkonen ja Puolanto.

Ääni- ja soundivelho Pietu Pietiäinen.


Ja valoa kansalle tuo Tomi Suovankoski.

Kysymyksiä ja kysymyksiä. Nyt on ihan koko työryhmä näyttelijöitä myöten koolla. Eteneminen on sujunut myötätuulessa ja "hyvässä boogiessa". Dionysos on ollut suosiollinen. Tiistaina tehtiin lyhyitä demonstratiivisia kohtauksia otsikolla Hyvät muistot alkoholista. Esille kohtauksia tulkitessa nousivat täsmäsanoina ja -lauseina mm. vahva kaipuu yhdessä olemiseen, herkkyys ja ladattu tunnelma, pimeyden mielenkiintoisuus, aistien valpastuminen, "pönttö", tähtitaivas, kimppakivaa, nauru ja läheisyys. Ryhmän mielestä olisi myös kiva tietää kuinka moni parisuhde, tai suhteen "pelin avaus", on saanut alkunsa alkoholin usuttamana tai läsnä ollessa. Jaa-a..

Assarille (ainakin) selvisi myös pitkään ihmetyttänyt kohta : Kenen ääni kuuluu junan vessasta? Nyt tiedän. Ehkä.
Kuvat - paitsi Tomi tikkailla - on otettu keskiviikon harjoituksista.

*Otsikon sitaatti Juha Seppälän kirjasta "Selvästi juovuksissa", s. 126, Juhannuksena hukkunut. Mietelmää sopii toki kyseenalaistaakin.

V.

sunnuntai 9. elokuuta 2009

Peijaiset

Uhraaminen perustuu ajatukseen , että ihmisten on elettävä tasapainossa ylempien voimien kanssa. Mitään ei saa ilman asianomaista uhria. Mikäli on unohtanut uhrata, saattaa siitä seurata epäonnea, koska jumalat voivat suuttua. On pakko järjestää runsasruokaiset ja kosteat pidot. Kitsastelua ei hyväksytä, sillä tiedetään, että jumalat antavat vain antavalle. Uhraaminen on hyvinvoinnin lähtökohta. Uhraamiseen liitetään lisääntymisen periaate, koska kaiken hedelmällisen ja ruokkivan on uskottu olevan alkuperäisessä uhrissa.

Muinaisessa suomalaisessa pyyntikulttuurissa metsästys-ja kalaonnen varmistamiseksi oli annettava uhriryypyt metsänhaltijalle. Ummikkoruotsalainen Turun piispa Isak Rothovius mainitsee vielä 1640 Turun akatemian vihkiäisjuhlasaarnassaan, miten taikauskoiset suomalaiset karhun kaadettuaan pitävät pidot, joissa he juovat alkoholia karhun kallosta ja murisevat karhun tavoin hankkiakseen lisää pyyntionnea.

Peijaisia varten pantiin runsaasti olutta ja keitettiin viinaa. Niissä sai juoda niin paljon kuin pää kesti, mutta hillitty juhlallisuus oli silti säilytettävä. Kun karhupataa valmistettiin, kajautettiin ilmoille myös tuopille omistettu virsi:

" Tuolta tuoppini tulevi

kannuni karahtelevi,

täys' on tuoppi, täys' on tuoja,

täyden on ottanut Jumala."

Peijaisissa syötiin karhun pää puhtaaksi ja sen hampaat irrotettiin jaettaviksi kaatajien kesken. Karhun tyhjää kalloa käytettiin ryyppymaljana, josta juotiin olutta karhun kunniaksi mörinän säestämänä. Seuraavana päivänä karhun kallo täytettiin alkoholilla ja vietiin juhlallisin menoin korkeaan honkaan, minne karhu, metsän jumala, oli uskomusten mukaan taivaasta ensimmäisenä Otavan tähtikuvion vitjoilla laskettu. Tällä tavoin karhu palautettiin metsään.

Tiedot: Ari Turunen "Humalan henki - eli juomatapojen tarina", Atena, 1999.

V.

P.S Skoolaus on alunperin tarkoittanut vihollisen pääkallosta (skull) juomista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkalloa kolautettiin ja sanottiin "skull" eli skoolattiin.